Pitkä aika on taas vierähtänyt viimeisestä päivityksestä ja tapahtunut on vaikka ja mitä!  Koetan tähän muistella, mitä kaikkea sitten viimeisimmän julkaisun... :).  Ensin ehkä tuorein uutinen:  Sira (MM Orilla Opuesta) on astutettu ja kaiken mennessä suunnitelmien mukaan, pentujen pitäisi saapua maailmaan tammikuun lopulla <3.  Siran sulhasmies on ihana nuorimies Kotkasta, Kiro (Marikharon Kafka).  Mitä tulee harrastamiseen, Kiro on monipuolinen ja "aina valmis" - asenteella varustettu uros.  Luonteeltaan Kiro on avoin ja laukausvarmaksi luonnetestissä todettu (LTE 170). Harrastuksista päälajeina Kirolla ovat tällä hetkellä agility (SL3) ja toko.  Haku, jälki ja vepekin olisi Kirosta aivan supersiistiä, mutta kun vuorokaudessa on vain se 24 tuntia... Sira sai ensimmäiset koularinsa tänä syksynä, TK1 ja RTK1.  Saattaa olla, että RTK2 saavutetaan myös ennen mammalomaa ;). Astutuksen myötä Sira on jäämässä aksatauolle.   Kennelmammalla on suuret odotukset pentueen suhteen <3.

Harrastukset jatkuvat muillakin kasvateilla ja virallisia tuloksiakin on tehty!  Lysti (MM Ola de Calor) on nakutellut pari ykköstulosta tokon ALO-luokasta ja panostanut myös agilityyn.  Tarvittavat LUVAt on kasassa, jotta kisaaminen voi jatkua medi2-luokassa.

Nada aksaa, Tesla aksaa, Onni aksaa, nuoremmat kasvatit treenaavat useampaakin lajia tähdäten toivottavasti kisakentille sitten aikanaan. Nakki (MM Helada de Otono) kävi mimini-iän täytyttyä suorittamassa hyväksytysti nose workin hajutestin.  Treenit jatkuvat ja ehkä Nakki sitten kokeisiinkin päätyy joku kaunis päivä... ?

Tänä vuonna MM-jengi kunnostautui kiitettävästi myös luonnetestien suhteen:  Sopivassa testausiässä olevista 3-vuotiaista testissä kävivät Sira (LTE 110, laukausvarma), Erkki (LTE 129, laukausvarma), Sisu (LTE 129, laukauskokematon) sekä Lysti (LTE 198, laukausvarma).  Suurensuuret kiitokset kasvattien omistajille <3! 

Ja kun me ei kuitenkaan rumia olla, kauneusrintamalta myös tälle vuodelle hieno uutinen:  Sisu (MM Oso Polar) nappasi kolmannen sertinsä ja saa liittää nimeensä tittelin FI MVA . Sisu on samalla mun pikkukennelin toinen FI MVA Escon lisäksi.   Komea Sisu on muuten kennelliiton kaverikoira ja saanut kunnian edustaa kaverikoiria Messarin KV-näyttelyssä joulukuun alussa :).

Kaikki kasvattien ansiot, touhut ja harrastukset eivät tietenkään näy kennelliiton jalostustietokannassa.  Yhtään vähemmän tärkeitä eivät ole harrastukset, joissa ei tähdätä kokeisiin tai tähdätään kokeisiin, joiden tuloksia ei sitten löydy jalostustietokannasta (esim. pelastuskoirakokeet). Usein näitä kirjoittaessa unohtuu se tärkein -  koira on suurimman osan aikaa kuitenkin perheenjäsen, joka ilahduttaa olemassaolollaan ja saa ihmiset liikkumaan. Terveysvaikutukset ihan kohdallaan :).

Meidän vuoden surullisin uutinen on ehdottomasti ollut Vivasta luopuminen.  Vivan jo aiemmin leikattu (välilevytyrä) selkä alkoi oirehtia uudelleen ja katsoimme parhaaksi päästää 11-vuotiaan kivuttomille taivastonteille.  Viva oli mun ensimmäinen koiraopettajani ja siltä saamaani oppia ei korvaa mikään <3.

Jos joku vielä haaveilee aktiivisesta (harrastus)kaverista, vielä saattaisi olla mahdollisuus sellaiseen!  Pentueen vanhemmat Nada ja Laku ovat todella mukavia, mutkattomia ja hyvämoottorisia harrastuskavereita ja toivon mukaan nämä luonteenpiirteet siirtyvät myös pentuihin.  Draivia löytyy niin PK-lajeihin, vesipelastukseen kuin agilityynkin poissulkematta muitakaan aktiviteettejä.  Eivätkä vanhemmat nyt kamalan rumiakaan ole :D!  

Vähän muutakin voisi kaiken tämän pentukuumeen keskeltä kertoa: Nadan ekasta pentueesta pikkulapsiperheisiin menneet koirat rakastavat nyt jo taapero-, leikki- ja kouluikään ehtineitä perheenjäseniään edelleen suuresti.  Harrastusrintamallakin on vilskettä ja tokoa sekä agilityä harrastavat kehittyvät hurjaa vauhtia!  Pelastuskoirapuolella treenit jatkuvat myös.  Lisäksi toinen Nadan pojista aloitti juuri viralliset Kennelliiton kaverikoirahommat vanhusten hoitokodissa Lahdessa <3.  Mahtavaa Minna ja Sisu! Vanhemmista MM pentueista löytyy edelleen muunmuassa aksaajia, pelastuskoirailijoita ja rauniotreenaajia. Ne, ketkä eivät vakituisesti harrastuksissa käy, täyttävät kotikoiran tärkeän paikan <3.  Näyttelyissä porukat käyvät harvakseltaan, mutta sen verran kuitenkin, että Sisu-poika on ehtinyt yhden Sertin (ROP) käydä pokkaamassa!  Sirakin on menossa pitkästä aikaa tänä syksynä kahteen näyttelyyn - Thumbs up!  

Ja kun juuri nyt olen niiiiiiiin mahaorientoitunut, tässä pieni kuvapläjäys:

Milla Marina -osastolla asiat hyvin ja lievää suurempaa odotusta on ilmassa... Amor ampui nuoliaan Nadan ja Sepen treffatessa tammikuun alkupuolella ja toiveissa on, että rakkauden hedelmiä löytyy pentulaatikosta tuhisemasta maaliskuun puolivälissä <3.  Tosi malttamattomana odottelen tiineyden varmistumista... Tällä kerralla en vain pentujen uusien perheiden kannalta, vaan itsenikin - jäähän narttupennuista yksi kotiin kasvamaan. 

Odotusarvo näiden pentujen työmoraalin, hermorakenteen, taistelutahdon ja luonteen suhteen on aika korkealla.  Vaikkeivat vanhammat olekaan ihan toistensa kopioita, samankaltaisuuksia löytyy kuitenkin paljon.  Luontoäidillä on asiaan tietenkin sanottavansa mutta toivotaan, että jalostusvalinta osui nappiin ja vanhempiensa kaltaisia ja näiden yhdistelmiä laatikosta sitten jossain vaiheessa löytyy useampia.

Turhien riskien välttämiseksi Nada jää nyt agilitytauolle.  Voimme ehkä käydä kentällä jotain pientä puuhaamassa, mutta varsinaiset treenit ovat nyt katkolla.  Sen verran hurjaa on Nadan touhu aksakentällä, että parempi katsoa, kuin katua... Nyt meillä on aikaa agilityn sijaan keskittyä vaikka tottikseen ja hakuun!

Yleisesti ottaen Milla Marina - kasvateilla pyyhkii harrastuksissa ja miksei kotonakin  oikein kivasti: Luokkanousuja on hankittu agilityssä, treeneissä ja koulutuksissa on käyty ahkerasti (mm. toko, agility, rallytoko ja pelastuskoirailu) ja harkinnassa on myös kasvatus- ja kuntoutuskoiratoimintaan mukaan lähteminen.  Alma löysi itselleen uuden ihanan kodin Helsingistä ja elämä sujuu uudessa ympäristössä hyvin.   Nadan ja Inton pennut sekä Tira kävivät luustokuvauksissa, polvitarkeissa ja kilpparikokeissa vuoden 2017 aikana.  Tulokset olivat oikein hyvät elleivät jopa erinomaiset <3.  Murhetta on kuitenkin tuottanut Tiran D/D:ksi kenneliitossa lausutut lonkat... Näillä näkymin Tiran kuvataan uudelleen vuoden 2018 aikana.  Sen jälkeen sitten tehdään johtopäätöksiä Tiran jalostuskäytön osalta. Hypo-koiraksi valmistunut Tira olisi luonteensa ja ulkonäkönsä puolesta erinomaista jalostusmateriaalia, mutta nuo D:ksi lausutut lonkat kieltämättä mutkistavat asioita. Simätarkkeja on myös luvassa tämän vuoden alkupuoliskolle.

Tässä kimppakuvatus Amorin nuolien kohteista:

BH SPA1 ERI Milla Marina Ensenada (Nada)  ja JK3 FIN KVA ERI SA Ferdores I am Superman (Sepe)

Vasemmalta oikealle:  Lysti, Sira, Hulda, Erkki ja Sisu

Mahtavia varhaisteinejä, innokkaita, reippaita harrastuskoiranalkuja ja ihan mukiinmenevän näköisiäkin :)! Kaikenlaista mukavaa ovat jo pääseet ihmistensä kanssa puuhaamaajan .  Kiva odotella ja katsoa, mihin näistä epeleistä vielä onkaan!

Milla Marinat saivat viimein loppusyksystä vietettyä kasvattiviikonlopun!  Paikaksi valikoitui lopuksi Pohjantila Loimaalla.  Suosittelen!  Kivasti metsäalueita käytössä ja sänkipellollekin päästiin peltojälkeä treenaamaan haun ja metsäjäljen lisäksi.  Vaikka metsästyskausi oli juúri alkanut ja metsämiehet koirineet lähistöllä, yhteispeli toimi todella mallikkaasti metsästäjien ja meidän leiriläisten välillä. Pohjantilan väki on todella ystävällistä ja ruoka oli maittavaa.  Lisäksi voisi mainita, että viikonlopun kustannus täysihoitoineen oli varsin kohtuullinen. Suurkiitokset viikonlopun urakoinnista menevät erikoismaininnan kera Mairelle ja Minnalle, jotka kilometritolkulla kävelivät metsissä ja pellolla jälkiä tekemässä <3!  Kyllähän me kaikki siellä puuhattiin, mutta tuo tehopari päihitti kyllä kaikki muut.  Ilo oli nähdä, miten taitavia ja innokkaita koirat omistajineen olivat metsälajien parissa!  Lisäksi moni, varsinkin tuosta junnuosastosta, yllätti mut täysin pellolla jälkeä ajaessaan :)! 14:sta kasvatista 11 oli viikonloppuna paikalla ja lisäksi muutama muukin tärkeä koira <3.  Kyllähän siellä leirillä sai vähän vapaamminkin aikaa viettää - tämä Minnan valokuva kuvastaa hyvin, kuinka sänkipelto taipuu muuhunkin kuin jäljestykseen ;D:

Kuva: Minna Koivisto

Leiriviikonlopun lisäksi on kesän ja syksyn aikana tapahtunut vaikka ja mitä... Tässä muutama päällimmäisenä mielessä oleva asia: 

- elokuussa Esco suoritti hyväksytysti pelastuskoirien perusjälkikokeen Minnan kanssa ja lokakuussa Sisu korkkasi NadaInto -lapsukaisten näyttelyuran pokkaamalla KP:n Lahden epävirallisesta pentunäyttelystä. Hienoa pojat:)!

- Hypo-koiraksi opiskeleva Tira suoritti Miian kanssa syyskuussa hajuerittely- ja ilmaisutestit. Koulunpenkillä jatketaan varsin positiivisin fiiliksin.  Hyvä Miia ja Tira :)!

Nadan kanssa puuhastelut jatkuvat.  Vielä kun voisi joku kaunis päivä sanoa, että me harrastetaan VAKAVASTI ja TAVOITTEELLISESTI jotakin!  Aksatreeneissä edelleen painetaan kieli vyön alla viikoittain.  Haluaisin kovasti sanoa, että ohjaaja kehittyy... Noh, ehkä hieman ja pikkuhiljaa.  Yhteinen rytmi löytyy aina hetkittäin, mutta todella haastavaa saada se rytmi säilymään tuon turbon kanssa kokonaisen kisaradan verran. Treenit jatkukoot... ;).  Vepekausi 2016 meni meidän osalta kohtuullisen kivasti.  "Vieraissa" rannoissa treenaamista jäätiin kaipaamaan ja ilman sitä ei uskallettu vielä syksyllä soveltuvuuskokeeseen lähteä.  Ehkä ensi kesänä...?  Vepen ollessa sivussa kevääseen saakka, olisi mukava taas pitkästä aikaa päästä ja ehtiä hakutreeneihinkin.  Lisäksi kennelmamma tarvitsis jonkun piiskurin, joka patistaisi tottistelemaan.  Miten niitä tavoitteita taas asetettiinkaan ja miten niistä pidettiin kiinni...?  Se BH ei voi olla mahdoton tavoite, kai...?  

Lunta ja seuraavaa päivitystä odotellessa...:

Olen niin tyytyväinen tähän pentueeseen!  Pekka Korrin tekemä pentuetesti vakuutti mut entisestään, että yhdistelmävalinta osui nappiin.  Testipäivä oli melkoisen jännittävä, eikä pelkästään pennuille ;).  Automatka täältä Sipooseen ei ollut kovin lyhyt ja vieraassa testipaikassa riitti tutkittavaa.  Testi sujui kaikkien osalta mainiosti, pieniä eroja esim. taistelutahdossa ja ajavassa saalisvietissä pentujen välillä oli.  Kaikki suhtautuivat vieraaseen testihuoneeseen ja testaajaan avoimesti ja rennosti, hännät pysyivät ylhäällä ja eri testiosioista saadut pisteet ilahduttivat mua kovasti.  Pekan testilomakkeissa todettujen asioiden lisäksi videopätkistä saattoi itse todeta jälkeenpäin samat asiat (itse en ollut testihuoneessa testin aikana).  Testilomakkeiden yhteenvedoissa mainittiin adjektiivit "rohkea, yhteistyöhaluinen, kiltti, tasapainoinen, leikkisä, toimelias, iloinen" ja enempää ei voisi toivoa!  Eikä tuo testipäivä ole mikään poikkeus, vaan myöskin kotona nuo ovat jokaikinen olleet ovella häntä heiluen vastassa vieraita ja tunkemassa heti vieraiden syliin ystävällisesti, sen kummemmin edes mielistelemättä.   Ensimmäiset vierailut pihamaalla tehtiin yksitellen, ilman sisaruksia tai perheen isoja koiria, eikä yksikään edes miettinyt, pitäisikö tilannetta jännittää tai lähteä varovaisesti liikkeelle.  Uskon, että näistä pennuista on paljon iloa uusille omistajilleen, niin harrastuksissa kuin kotonakin.  Terveystarkastuksessa pennelit saivat myös "puhtaat" paperit.  Maininta kapeahkoista alaleuoista oli ainoa pieni miinus.  Ymmärtääkseni tämä ei valitettavasti ole rodussa mitenkään harvoin luovutusvaiheessa esiintyvä asia.  Toivon ja uskon tämän asian korjaantuvan jo reilusti ennen hampaiden vaihtumista.

Todella vaikeaa on luopua näistä mahtipakkauksista!  Kasvistätiä lohduttaa kyllä suuresti, että neljällä viidestä O:sta on aivan mahtavat kodit ja aktiivinen elämä edessään.  Ja lohduttaudun myös sillä, että 8 viikon jälkeen minä nukun pidempiä öitä, ja uudet omistajansa hieman lyhyempiä ;).

Jos tosiaan mietit koiran hankintaa, ota rohkeasti yhteyttä!  Hulk odottelee vielä sitä elämänsä ihmistä tai perhettä ;).

Voi tätä pentuonnea ❤️! Milla Marina - kenneliin saatiin eilen se pitkään ja hartaasti toivottu 3. pentue! Nadan ja Inton pennut syntyivät eilen 18. helmikuuta. Saldo 3 tyttöä ja 2 poikaa - yksi ruskea tyttö mahtui joukkoon, muiden pentujen ollessa valkoisia mustin merkein. Pentujen syntymäpainot asettuivat 300-400 gramman haarukkaan. Miten onkaan mahtavaa kuunnella pitkästä aikaa tuota pentulaatikosta kuuluvaa pientä tuhinaa! Pennut ovat tyytyväisiä ja Nada hoitaa vaaveja antaumuksella, eikä malttaisi laatikostaan edes pissalle lähteä.  Näin se alunperin varsin pieneksi ultrattu pentue muuttuikin ihan mukavan kokoiseksi ja sukupuolijakaumakin sattui ihan kohdalleen!  Ja kun näitä pieniä perrovaaveja onkin nyt odotettua enemmän, kahdelle pennulle on vielä perheen paikka auki.  Koska pentujen vanhemmat ovat oikeinkin harrastuskelpoisia ja aktiivisia perroja, toivottavasti pennutkin löytävät tiensä aktiivisiin ja ehkä jopa harrastaviin koteihin. Kuka tietää, vaikka näistä joltakin löytyisi näyttelypotentiaaliakin, onhan tuo iskä aikamoinen kauneuskuningas 😉.... 

Tässä vielä kuvamuodossa ihan pikkuisen pentulaatikkotunnelmaa pentujen ollessa vuorokauden ikäisiä:

Nyt tämä kennelmamma laittaa iPadin syrjään ja palaa takkahuoneeseen ihastelemaan Nadan ja Inton aikaansaannoksia ❤️!

Tira,  7. viikkoa:

Ja jollei Espanjan reissussa ja Tiran asioissa ollut jännitystä tarpeeksi, Nada piti huolta lisäjännityksestä:  Nada ultrattiin tiineeksi tammikuun puolivälissä!   Useampaan otteeseen työn alla ollut ja pitkään odotettu pentue on nyt viimein totta!!  Pennut syntyvät juuri Etelä-Suomen hiihtolomaviikon alkajaisiksi. Pentuesta tulee pieni, mutta ah, niin odotettu <3! 

Tässä äiti ja isä:

Päällimmäisenä mielessä tällä hetkellä ovat tammikuun loppupuolella Espanjasta Suomeen kotiutuvat kaksi perrovaavia <3! Jos olet, tai tunnet jonkun aktiivisesta koiraelämästä ja näyttelyistäkin kiinnostuneen, jonka kotona on sijoitustytön tai jalostusoikeuspojan kokoinen tyhjiö, yhteyttä saa ottaa!  Pennut ovat yhdistelmästä Kai de Laseles x Hechizo de las brisas del Mar.  Kiinnostuneet voivat tarkemmin tutkia koirien sukupuita ja kuvia kennel Laselesin sivuilta www.laseles.com ;).

Ja sitten hieman vähemmän jännittäviin juttuihin:  Viikkorutiineihin kuuluu edelleenkin kahdet agilitytreenit (oman harrastusseuran treenit ja Mustosen Saijan vetämät). Yleensä siis Nada pääsee näihin geimeihin.  Haluaisin uskoa, että kehitystäkin on nyt tapahtunut, kun ollaan siirrytty kaksiin viikoittaisiin treeneihin.  Ohjaajalle tuottaa vieläkin kovasti tuskaa koiran nopeus ja rauhallisien ohjauksien löytäminen kiirehöntsäilyjen sijaan ;).  Kisoissa ollaan käyty muutaman kerran, ilman nollia tietty. Olemme sentään saaneet virheet vähenemään jo kymmeneen ja vauhtihan Nadalle ei ole koskaan ollut mikään ongelma.  Vielä viilaamista juoksukontaktien ja vähän keppien kanssa ja voila - ehkä tuota voisi lainata jonkun muunkin (nopeajalkaisemman) vietäväksi! Hakutreenit ovat kesäkauden alkaneet harmittavasti jo klo 18 ja sehän tarkoittaa, että niihin ei ole ehditty mun töiden takia.... Olemme nyt mukana myös häly-ryhmän treeniringissä ja toivon, että ehdittäisiin sinnekin mukaan.  Paljon "pitäis" ja tunteja saisi vuorokaudessa olla ehdottomasti enemmän!

Kesän ja syksyn mittaan ollaan päästy mukaan myös extra-koulutuksiin:  Metsäjälki a´la Heikki Tuomola ja TOKO a´la Tarja Melakari.  Hirmusti tykkäsin molempien koulutuksesta ja vinkeistä jatkoa ajatellen!  

Viva on valitettavasti hieman ollut paitsiossa harrastusten suhteen, lähinnä tuosta ajanpuutteesta johtuen. Viva on maaliskuussa jo seniori - ei kyllä uskoisi :)!  Ensi vuoden alusta olen (itselleni) luvannut ottaa Vivan aina silloin tällöin mukaan aksatreeneihinkin joko Nadaa sijaistamaan tai vapaille treenipaikoille.  Itseasiassa Nadan jälkeen Vivan kanssa treenaaminen on aika mahtavaa (jollei välitä kontakteista) - mä jopa ehdin joskus ohjata kunnolla!

Joulunpyhinä pidetään lomaa normitreeneistä ja ladataan akkuja vuotta 2016 varten.  Noh, ehkä tehdään jotain mukavaa kuitenkin - vaikka jälkiä :).  Mukavat puuhailut jatkuvat myös vuonna 2016 ja toivottavasti meillä on jo alkuvuodesta hyviä uutisia penturintamalta, Espanjan lisäksi myös kotimaasta ;).  

Talvikuvia kun ei vielä ole kameraan ilmestynyt, pitänee julkaista syksyinen lenkkikuva Vihdin Pääkslahden maastoista. Hyvää joulunodotusta kaikille!

Viva, Nada ja vieraisilla ollut Jörö

Nada kävi suorittamassa spanieleiden taipparit Lapinjärvellä hyväksytysti elokuussa - jee!!  Tässä tuomarin arvostelu meidän "spanielista". Sosiaalinen käyttäytyminen: Iloinen ja rauhallinen tutustuja. Iloisesti koiriin ja ihmisiin suhtautuva narttu.   Haku ja laukaus: Hyvää ja reipasta, melko laajaa ja innokasta hakua.  Käyttää ilmavainua.  Ohjattavissa oleva koira.  Tottelee hyvin. Laukauksesta innostuu.  Jäljestys:  Sopivavauhtista jäljestystä, kulmassa kaarros.  Ensin kaadosta ohi. Palautettiin jäljelle, josta kaadolle, jota nuuhkii.  Vesityö: Vauhdilla veteen. Tuo pukin rantaan.  Tottelevaisuus:  Hyvin tottelevainen koira.  Yhteistyö ja yleisvaikutelma:  Kaikki osa-alueet toimii hyvin. On valmis koira.   

Pieni poseeraus taipparipäivän lopuksi:

Seuraava "koettelemus" olikin sitten luonnetesti Hämeenlinnassa 13.9.  Nadanhan piti luonnetestiin mennä jo keväällä, mutta juoksun alettua jouduimme ekan yrityksen peruuttamaan.  Ennakkoon jännitti, mutta ei ehkä ihan niin kovasti, kuin olisin kuvitellut.  Ehkä siksi, että Nada on mulle juurikin se täydellinen koira - olisivat pisteet sitten olleet mitä tahansa ;). Tuomareina kokeessa olivat Lea Yli-Suvanto ja Auli Kiminki.  Nada selviytyi kokeesta mun mielestäni varsin mukavasti, saaden testituloksen 168 pistettä ja laukausvarma :).  Tarkemmin nuo osa-aluepisteet löytyvät koiranetin sivuilta http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTulos.aspx?Id_Tulos=2108748  Vaikka nuo pisteet saattavat jostakin tuntua korkeilta, Nadan tapauksessa pisteet ovat jakautuneet osa-alueittain niin, että mulla on käsissäni varsin mainio ja innokas harrastuskaveri. Luonteeltaan äärimmäisen helppo, ystävällinen ja kohtuullisen rohkea perro-tyttö! Pieniä videopätkiä testistä löytyy youtubesta kanavalta https://www.youtube.com/channel/UCxb9aai8vLFa_KoTkMMVasA.

Kasvattiviikonloppua vietettiin mökillä Iitissä 8 koiran ja ihmistensä kanssa lokakuun alussa. Ohjelma oli tällä kertaa PK-painoitteinen eli lauantai oli hakupäivä ja sunnuntaina opeteltiin esineruudun ja jäljen alkeita.  Lauantaipäiväksi saimme kouluttajaksi Heikki Tuomolan ja sunnuntaina meitä opasti Kokkosen Maire. Meillä oli niiiiiiin pätevä kouluttajakaksikko, ettei paremmasta väliä!   Mahtava viikonloppu tosiaan!  Saan kyllä olla niiiin onnellinen näistä kasvateista ja omistajistaan - ihanaa porukkaa kaikki tyynni :)!  Kevääksi katsellaan sitten seuraavia "treffejä" ja luultavasti lyhyemmän kaavan kautta, eli yksipäiväisenä tapahtumana.  Olisikohan vuorossa sitten toko ja aksa...:)?

Nada esineruudussa

Paljon muutakin on syksyyn mahtunut.  Harmittavin asia varmaankin se, että kennelmamman työpäivät ovat nyt venyneet 12-tunnin mittaisiksi työmatkoineen ja se tietää tiukkaa aikataulutusta ja jopa asioista luopumista mitä koiraharrastuksiin tulee.  Sitkeästi kuitenkin yritetään edelleen jatkaa hakutreenejä ja aksaa (vepetreenit harvenevat näin talvisaikaan, vaikka kyllä ohjattuja kuivaharjoitteitakin tehdään).  Viikoittaisia ohjattuja aksatreenejä on kahdet, yhdet HiHan kautta ja toisissa kouluttajana Saija Mustonen.  Jos vaikka talven aikana koiran kartturi kehittyisi hieman... ;).  Mukavien tapahtumien listaan voisi lisätä mm. espanjanvesikoiraharrastajien peko/raunioviikonlopun, jossa tutustuttiin raunioihin ja sitten tuon marraskuun alun toko/tottispäivän a´la Korrit.

Peko/raunio-viikonlopun satoa:

(kuvat K.Örn)

Nyt ei muuta kuin oikein aktiivista, punkitonta ja hirvikärpäsetöntä loppusyksyä kaikille ;)!

Hakutreeneissä ollaan käyty aina, kun vaan ollaan oltu maisemissa.  Ihmisten etsiminen on Nadan mielestä ihan parasta edelleenkin!  Umpipiilot on otettu repertuaariin eivätkä nekään tuota ongelmia - haukku raikaa on akka sitten näkyvissä tai piilossa ;). Esineruutu pitäis ottaa erityistreeniin - vieraan viemät esineet eivät ihan helposti sieltä metsästä keskilinjalle treenaamatta tule.  Oma moka, kun treenattu ollaan vain niin, että mä vien esineet omalle tontille ja Nada etsii. Sarjassamme lajeja, joita EI voi ex-tempore yksin treenailla.  ... Nadan hommeleista vielä sen verran, että keväällä peruuntuneen luonnetestin tilalle ollaan hakemassa nyt syksylle paikkaa (keväinen peruuntui juoksun takia) ja taippareihin lähdetään näillä näkymin nyt elokuussa!

Nadaa keväällä vaivannut ongelma (oliko se nyt sitten hauisjänne vai rintalihas... lopullista varmuutta ei saatu) näyttäisi olevan jotakuinkin historiaa.  Aksaa ollaan menty edelleenkin matalilla hypyillä. Lisäksi niitä pallonnoutoleikkejä, joissa pysähdytään täysjarrutuksella,  on vielä harrastettu varsin säästeliäästi.

Kasvattien kuulumiset ovat edelleenkin olleet oikein positiivisia!  Perusterveitä kavereita, joiden kanssa on kiva puuhastella ja harrastaa! E-jengi täytti juhannuksena 3-vuotta - miten nopeasti aika meneekin ja miten nastaa sakkia osaavatkin olla <3!  Escokin on nyt sitten päälajinsa valinnut;)  Esco käy treenaamassa Länsirannikon Pelastuskoirissa viikoittain hakua ja jälkeä.  On Esco saanut Minnan lähtemään kanssaan tunnistusjälkikoulutukseenkin!  Teslan treenit jatkuvat muuton jälkeen uusissa harrastusporukoissa (aksa, toko, haku). Camu tokoilee siihen malliin, että  voisi kohta kisakentän lähteä korkkaamaan ;). Ei uskois, mutta pienemmätkin MM-jengin koirat täyttävät muutaman viikon päästä vuoden!  Myöhäissyksyksi onkin luvassa terveystarkkeja tälle Metallica-jengille...;).

Loppukesää ajatellessa mieleen tulee vielä esp.ves.harrastajien kesäleiri, jonne mennään taas - tottakai! ;).  Lisäksi on suunnitteilla jonkinmoinen MM-kennelviikonloppu, jonka aiheet löytyvät melkoisen varmasti tällä kertaa metsän puolelta ;).