Hei!  Ja todellakin pitkästä aikaa.  Päivitykset ovat olleet vähissä viime aikoina.  Taisi olla se vuodatuksen "romahdus", joka vei kennelmamman päivitysinnon pitkäksi aikaa.  No, nyt saa tahti muuttua ja päivityksiä on tiedossa vähän useammin .  Paljon on tekemistä ja tapahtumia mahtunut viime kuukausille ja nyt yritän pistää blogiin ne päällimmäisenä mielessä olevat.  Aloitetaan vaikka tuolta harrastus- ja puuhastelurintamalta:

Kesä meni taas nopeammin kuin laki sallii... Mökkeiltiin se, mikä ehdittiin ja kun ehdittin, niin uitiin urakalla.  Molemmat neidit rakastavat uimista edelleen yli kaiken.  Eivät kuitenkaan osaa vieläkään huviuida -  noudettavaa on oltava!  Jollei muuta, niin ihmisiä... .  Vedestä noudon lisäksi harjoiteltiin veneestä hyppäämistä ja rantaan uintia.  Mökillä testattiin myös ensimmäistä kertaa riistapukin noutoa metsästä.  Viva merkkasi ja jäi odottamaan pukin viereen ja olisikin sen mielummin jättänyt mulle noudettavaksi.  Nouti kuitenkin.  Nada taas ei miettinyt, voiko moisen ottaa suuhun, vaan nouti kuin vanha tekijä.

Nada aloitti kesällä ohjatut agilitytreenit.  Mulle on mitä ilmeisemmin aika lailla lisää haastetta tiedossa tämän lajin parissa.  Nada näyttäisi olevan radalla vielä paljon Vivaakin tulisempi.  Huhhuh.  Vauhtia pitäis kennelmamman saada kinttuihinsa paljon lisää ja ohjaukset tarkoiksi!  Viva piti kesän treenitaukoa, mutta loppusyksystä palasi Vivakin treenaamaan aksaa. 

Kesään ja syksyyn mahtui useampi koulutusviikonloppukin:  EVK-harrastajien kesäleirille lähdettiin Nadan kanssa ja kokeiltiin hakua, mejää, rallytokoa ja aksaa.  Ihan pätevä penska mulla on!  Oikein kiva leiri, taitavat kouluttajat ja mukavaa porukkaa!  EVK-harrastajien jälkikoulutukseen lähdinkin sitten molempien koirien kanssa.  Viva enemmän mejää harrastaneena olisi peltojälkeä tahtonut mennä juoksujalkaa, mutta oppi hitaamman etenemisen tekniikan ja nenä maassa kulkemisen taidon kuitenkin ihan hyvin.  Nada paineli haistella myös tosi hyvin ja oppi rauhallisen mutta reippaasti etenevän tyylin.  Jollei nyt ihan virallisesti, niin ainakin epävirallisesti jatketaan jälkien tekoa ja haistelua keväällä. 

Mejäilemäänkin ehdittiin vielä kerran ennen lumien tuloa.  Sain naapurin isännän (riistalintumiehiä) houkuteltua mukaan mejämetsään.  Otti mukaan kiväärinkin, eli päästiin treenaamaan myös tuon ampumisen sietoa.  Nada oli kuin kuuro - Viva kuuli paukun kyllä.  Viva ei selkeästi rakasta paukuttelua, muttei mene paniikiinkaan.  Jäljelle lähdettin suoraan ampumisen jälkeen eikä ampuminen mitenkään vaikuttanut jäljestysintoon.  Haastava ja vanha jälki, mutta hienosti sujui molemmilta koirilta!

Taidettin me Vivan kanssa keksiä itsellemme ihan uusikin harrastus: Toko.  En ole ikinä haaveillut/ajatellut tokon aloittamista.  No, osallistuttiin sitten toko-koulutukseen yhden viikonlopun verran ja kipinä syttyi!  Viva oli aivan intona tästäkin lajista ja taisi innollaan saada mutkin syttymään.  Niin... olihan meillä tosi hyvä kouluttajakin, jota kiittäminen .  Ryhmässä ei nyt ainakaan vielä treenata - opetellaan pikkuhiljaa ALO-luokan liikkeitä, vaikka kotipihalla. Kunhan onnistuttais treenaamaan oikein... 

Nyt kun Viva palasi aksatreenien pariin syksyllä, rohkaisin minäkin mieleni ja ilmoitin meidät muutamiin kisoihin.  Vauhtia ja tilanteita on riittänyt ja yllätys-yllätys.. Saatiin me sitten viikko sitten se meidän ensimmäinen luva!  Parantamisen varaa on vielä ihan hirmuisesti, mutta kyllä tästä voi lajin parissa ihan kohtuu hyvillä mielin jatkaa .

Näyttelyissä ollaan Nadan kanssa käyty syksyllä kolme kertaa.  Harvinaisen yksimielisiä tuomarit ovat olleet ja arvioineet Nadan ulkonäöltään ERInomaiseksi rotunsa edustajaksi.  Näyttelyihin lähdetään sitten taas keväällä, kun turkki on taas näyttelyitä ajatellen sopivassa mitassa.

Mitähän vielä?  MM-pennuista (siis siitä yhdestä pentueesta...) voisi kohtuu ylpeänä todeta muutaman asian:  Neljä viidestä on nyt käynyt terveystutkimuksissa ja niiden valossa ihan rauhallisin mielin jatkan kasvis-toimintaani.  Tarkemmat tiedot löytyvät suurimmasta osasta tutkimuksia jalostustietokannasta.  Lisäksi olen niin tyytyväinen että tuon E-jengin koirat ovat osoittautuneet ihan työintoisiksi koiriksi ja omistajansa harrastamisesta kiinnostuneiksi.  Tällä hetkellä e-koirien harrastuslajeihin kuuluvat mm. aksa, toko, haku, rauniopelastus ja näyttelyt.


Näin joulunalusaikaa kun elellään, neidit haluavat antaa panoksensa tunnelman lisäämiseksi:



Hyvää joulunodotusta kaikille!