Pimein sydäntalvi on ohitettu jo aikaa sitten ja ajatukset alkavat olla jo keväässä ;).  Vähäluminen talvi on mukavasti mahdollistanut myös metsässä liikkumisen, jota pari edellistä lumitalvea rajoittivat huomattavasti. Tässä pientä yhteenvetoa viime kuukausien tapahtumista ja tulevista suunnitelmista ;).

 

Metallica-pennut Alma, Faro, Lacu ja Onni täyttivät jo 6 kuukautta!  Kakaroita olen päässyt tapaamaan useampaan otteeseen talven mittaan ja oikein mukavia menopelejä niistä on kehittynytkin.  Faro, Lacu ja Onni ovat olleet opettelemassa ohjaajineen agilityn alkeita Mustosen Saijan opastuksella ja kasvis on tietenkin käynyt treeneissä vakoilemassa meininkiä ;). Reippaasti kaikki painelevat radalla ja vauhti näyttäisi olevan kohdallaan.  Uskoisin, että kipinä on syttynyt ja treenit jatkuvat myöhemmin harrastusseurojen riveissä. Mielenkiintoista taas huomata, että pennelit eivät tässäkään pentueessa ole toistensa kopioita, vaan luonne- ja ulkonäöllisiä eroja löytyy. Yksi on sähäkämpi kuin toinen, toisella riittää juttua enemmän, joku ei kiinnostu juurikaan vieraista, yksi pusuttelisi kaiken mikä liikkuu ;). Sijoitustyttö Alma ei päässyt mukaan agilitykurssille, mutta muuten olen pikkumustaa tapaillut.  Alma on porukan pienin ja tooooodella söpö pusutyttö!  Alma on päässyt "siipeilemään" isosiskon mukana agility- ja toko-treeneihin ja päässyt siellä jo vähän tekemisen makuun. Kaikki pennut ovat juuri siinä iässä, että testaavat omistajiensa hermoja heittäytymällä välillä täysin kuuroiksi ja tutkimalla maailmaa omin päin. Vaan jos äitiinsä ovat yhtään tulleet, tuokin vaihe menee ohi ja kuulokin palailee.

Vivan viikoittaiset aksatreenit ovat jatkuneet ja koska kasvis sai uusittua kisalisenssinsä, eiköhän Viva kevään mittaan pääse juoksemaan muutaman kisaradankin ;).  Tiedä sitten, ollaanko Vivan kanssa jo liikaakin kontakteja treenattu, kun tuo tuppaa niitä tarjoamaan silloinkin, kun ei olis tarvis...

Nada on käynyt aksaamassa tiistaisin ja hakutreeneissä sunnuntaisin. Nadan kanssa käytiin myös Kobylinin Sannan aksakoulutuksessa ja ihan hämmästyttävän hyvin meni!  Ilmeisesti kasvis-vanhus alkaa itsekin ajoittain muistamaan joitakin agilityn lainalaisuuksia ;).  Vauhtia Nadalla riittäis varmaan sen keskivertobortsun verran ja siinäpä sitä haastetta sitten onkin... Kasvikselle taitaisi nopeuden puolesta olla sopivampi sellainen hitaahko kiinanpalatsikoira ;).  Valitettavasti tällä hetkellä Nada kärsii pakollisesta ja täydellisestä kaikenkattavasta treenitauosta ligamenttivamman vuoksi.  Tuon "110 lasissa tai ei mitään" -koiran vasen etujalka on ajoittain oireillut ja Sannan agilitykoulutuksen jälkeen kävimme sitä uudelleen ell:llä näyttämässä.  Tetti Joutsen kuvasi olkavarren ja kyynärän, väänsi ja käänsi ja totesi hauisjänteen tulehtuneen.  Kortisonipiikki, tulehduskipulääke ja kahden viikon täyslepo.  Huilia on kestänyt nyt kohta kaksi viikkoa ja maallikon silmään kuntoutuminen näyttää sujuvan hyvin.  Vaikka Nada on todella aktiivinen koira, hyvin näyttää pääkoppa kestävän myös makoilun ja täydellisen harrastus- ja lenkkeilykiellon.  Ensi viikon lopulla alamme taas vähitellen lisätä liikuntaa ja laitamme kädet kyynärpäitä myöden ristiin, että oireet eivät palaa.  Kevättalvelle ja keväälle on jo monenlaisia suunnitelmia ja jos Nada kuntoutuu ajoissa, tällaista olisi tiedossa:

Hiiden Haukkujen agilityleiri Mouhijärvellä, Korrien toko-viikonloppu, paimennuspäivä Lopella, vesipelastuksen kuivatreenien aloittaminen ja tietenkin ne viikoittaiset agility- ja hakutreenit. Lisäksi olisi tarkoitus käydä Nadan kanssa muutamassa näyttelyssä ;). Kiirettä pitää, mutta pitäköön kun kerran on hauskaa!  Ja koska kasvista jonkin verran kiinnostaa tuo pelastuskoiratoimintakin, lähtee hän huomenna kuuntelemaan luentoa "Pelastuskoiran tehokas käyttö etsinnöissä" -luentoa.  Tiedä, mitä inspiksiä tässä vielä saa...;).

Sanna Kobylinin koulutuspäivä